kuva: sisarkodin kappeli Darmstadtissa

ALKUVAIHEET

Sisarkunnan perustivat  tri Klara Schlink (1904-2001), jota kutsutaan äiti Basileaksi sekä Erika Madauss, jota kutsutaan äiti Martyriaksi. Jo vuosia ennen Mariasisarten perustamista Jumala alkoi valmistaa heitä seuraamaan Jeesusta kaikilla elämänalueilla. He luopuivat ansiotyöstä ja arvostetusta asemasta asettuen siten kaikessa täysin riippuvaisiksi Herrasta. Sillä tavoin usko ja rakkaus Jumalaan vahvistuivat. He ottivat natsiaikana selkeästi välimatkaa Hitleriin ja julistivat rohkeasti, että Jumalan valtakunta on ainoa todellinen valtakunta ja että juutalaiset ovat Herran valittu kansa. Tie, jota heidän tuli vaeltaa oli ohdakkeinen ja kaita, mutta Jeesus tuli lähemmäksi heitä kuin milloinkaan aiemmin ja ilmaisi heille rakkautensa.

 

 

  • Äiti Basilea Schlink
    oli koulutuksen saanut sosiaalipedagogi.
    Hänellä oli tohtorin arvo Hampurin yliopistosta vuodelta 1934.

  • Äiti Martyria Madauss
    oli hänkin saanut sosiaalipedagogin koulutuksen.
    Hän työskenteli Lontoossa, Berliinissä ja Hampurissa
    ennen sisarkunnan perustamista.

RAUNIOISTA UUTEEN ELÄMÄÄN

Saksa, syyskuun 11. päivä 1944: Darmstadt tuhoutui Liittoutuneiden pommituksissa – yli 10 000 ihmistä menetti henkensä. Klaran ja Erikan vuosia jatkuneet rukoukset nuorisoherätyksestä kuultiin. Tosin aivan toisella tavalla, kuin he olivat kuvitelleet. Tuona yönä Jumala kohtasi nuoria pyhänä tuomarina, elämän ja kuoleman Herrana. Häneltä ei voinut kätkeä mitään, eikä mitään voinut kaunistella. Mikään haalea kristillisyys ei kestänyt Hänen edessään.

Pommitusyön jälkeen nuoret valtasi halu tunnustaa syntejään ja saada ottaa vastaan anteeksianto. Martti Luther sanoo: ”Missä on syntien anteeksiantamus, siellä on myös elämä ja autuus.” Nyt oli Jumalan aika. Uusi elämä versoi sisäisistä ja ulkoisista raunioista.

 

30. maaliskuuta 1947: Äiti Basilean lapsuuskodissa Steinbergissä vietettiin Mariasisarten syntymäpäivää. Talo oli säästynyt pommituksilta. Myöhemmin he saivat ihmeellisellä tavalla ostettua maa-alueen. Sinne kasvoi pieni Kaanaa monista pettymyksistä ja suurista esteistä huolimatta.

Kuusikymmenluvulta lähtien Jumala kutsui naisia muistakin maista ja maanosista Mariasisariksi. Nykyään meitä on 19 eri kansakunnasta, ja meidän saksalaiset sisaremme ihmettelevät Jumalan armahtavaa rakkautta: Sodat saivat aikaan vihollisuutta, mutta Jeesuksessa olemme yhtä. Ja yhdessä saamme elää, jotta Hänen valtakuntansa tulisi.

Samalla Jumala teki selväksi, että syntyisi myös Kaanaaseen liittyvä veljeskunta. Heillä on sama sisäinen kutsu kuin Mariasisarilla. Heidän nimensä on Kaanaan Fransiskusveljet. Aivan kuten Maria, Jeesuksen äiti, on meidän esikuvamme, sellainen on myös Fransiskus Assisilainen lapsenomaisessa ja nöyrässä rakkaudessaan Jumalaa kohtaan.